Perheet kertovat
Perheiden tarinat
Lapset, nuoret ja vanhemmat kirjoittivat syyskuussa 2026 kaupungin päättäjille, mitä saksankielinen koulupolku heille merkitsee.
Jokaisen kirjeen ja tekstin julkaisuun on saatu lupa.
Lasten suusta
Koulupolun oppilaat ja sen käyneet lukiolaiset kirjoittivat päättäjille omin sanoin.

”miksi lopetate saksan opetamisen? sori?”
Tekstit ovat sanatarkkoja, kirjoitusasua myöten. S luokan nimessä tarkoittaa saksaa: 0S on saksankielinen esikoulu, 2S toinen luokka.
”Saksa-luokalla on kivaa laulaminen saksaksi, leikkiminen ja ulkoilu. Saksa-luokka on tärkeä, koska siellä on kavereita. Saksan kielen oppiminen on tärkeää, jotta osaa puhua saksaa.”
”Minusta on kiva käydä eskaria saksaksi ja suomeksi, ja puhua saksalaisten kavereitteni kanssa saksaa.”
”Saksaluokalta saa kavereita ja saa opettajien kanssa tehdä kaikenlaista. Saksa on kiva kieli. Mä en oo asunut Saksassa, mutta mä oon käynyt siellä. Saksa on yhtä kiva kieli kuin Suomi.
Saksan kieli on tärkeää siksi, koska mä oon käynyt Saksassa. Mä haluan myös jatkossa käydä Saksassa. Mun isi on myös saksalainen. Saksasta voi saada myös saksalaisia kavereita, jos osaa puhua saksaa.”
”Saksaeskari on kiva kun oppii uutta kieltä. Sitten osaa puhua ulkomailla.”
”Saksaan jäi kaverit, kun muutettiin Suomeen, mutta onneksi saa puhua koulussa saksaa. Mä osaan jo kahta kieltä hyvin. Paappa sano, että pienenä oppii nopeesti.”
”Pormestari Ilmari Nurminen,
miksi lopetate saksan opetamisen? sori? Minä haluan opia kunnolla saksaa koska haluan ehkä opiskela saksassa kun minusta tulee iso. ja puhua perheen kanssa Saksasa on myös tärkeää minulle. Monet opilaat toivovat samaa. Ajatelkaa vielä ennenkun teette pätöksen.
Kiitos!”
”Saksa on mun mielestä hieno kieli ja mä tykkään puhua sitä kieltä. Saksa on mulle tärkeä maa. Tuntuu erityiseltä päästä oppimaan saksaksi. Jos en voi käydä koulua saksaksi, en halua enää käydä koulua.”
”Haluaisin isona kauppiaaksi. Sitten mä voin myydä tavaroita myös saksalaisille. En vielä tiedä, mitä aion myydä, mutta kauppiaaksi mä haluan.”
”Harmittais, jos saksan opetus lopetettaisiin, kun minulla on paljon saksankielisiä sukulaisia ja oma pikkuveli saksassa, joten harmittaa jos ei kielitaitoa pysty ylläpitämään”
”Mun luokassa on kivaa! Hauskaa, kun saa käyttää koulussa mun molempia kieliä. Olis tosi harmi, jos yhtäkkiä ei voisikaan enää tehdä sitä mistä tykkää ja missä on hyvä, eli puhua saksaa.
Isi ja äiti sano, että muutetaan Suomeen, jos niillä on töitä ja meillä hyvä koulu, jossa opitaan saksaa. Ne sai töitä ja me muutettiin Tampereelle. En jaksa muuttaa koulua! Just me vasta muutettiin!”
”Haluisin, että Saksaluokka jatkuisi, koska tykkään lukea, puhua, kirjoitaa ja kuunnella.Saksaa oppiminen on minulle tärkeä, koska puhun palion saksaa kotona. Tykkään saksaluokasta, koska tykkään oppia molempia äidinkieliäni koulussa.
Saksa on osa elämäni ja olisi kiva jatkaa saksan opiskelua.”
”Olin vauva, kun muutettiin Saksaan ja nyt takaisin Suomeen. Sopeutumisessa on auttanut se, että on saanu puhua ja opiskella tutuilla kielillä. Nyt puhun kahta kieltä mun äidinkielenä, mutta koska kotikieli on suomi, nii ilman koulua saksa kyllä varmasti huononis paljon.
Mä tykkään tästä Tampereen saksakoulusta, et mun tulevaisuus pysyy avoimena, kun ei sitä tiedä missä sitä joskus asuu ja mitä töitä tekee. En halua heittää hukkaan mun saksan kielitaitoa.”
”Kukaan meidän luokan kaksikymmentäkahdeksasta oppilaasta ei halua, että saksanluokkaa lopetetaan. […] Olisiko sinusta kivaa, jos osaisit paremmin saksaa kuin suomea, ja joutuisit suomiluokalle?”
”Rupesin heti miettimään minne mä meen kun saksaluokkaa lopettais ja entä mun kaverit. […] Saksan luokkaa ilman saksaa se olis ihan outo juttu.”
”Me asuimme ennen Saksassa ja muutimme takaisin Suomeen. Valitsimme Tampereen myös sen takia, että täällä on saksankielinen koulu ja voisin jatkaa saksan puhumista ja oppimista.”
”Haluamme pitää MEIDÄN luokan ja jatkaa saksaluokalla opiskelua. […] Olen todella surullinen ja pettynyt!”
Vanhempien kirjeet
Mitä tarinat kertovat
Otteet ovat sanatarkkoja ja alkuperäisellä kielellään. […] merkitsee poistettua kohtaa.
Meidän perhe muutti Tampereelle juurikin tuon saksankielisen opetuksen takia, ja vaihdoimme asiantuntijatyöt Saksassa tullaksemme töihin Tampereen yliopistolle. Ilman mahdollisuutta saksankieliseen koulutukseen emme olisi ottaneet uutta työtä vastaan. Jos koulutus perutaan, muutamme myös pois Tampereelta.– Emma Järvinen ja Martin Schnaiter
Taloudellisesti parempina aikoina kalusteita ja tarvikkeita voidaan taas helposti ostaa lisää, mutta vuosikymmenien aikana rakennettua saksankielistä koulua ei välttämättä saada enää takaisin.– Jan Dirksen, YTM ja rakennusarkkitehti AMK
Lue koko kirje
Isäni on saksalainen ja minun toinen äidinkieli on saksa. Minulla on 6-vuotias lapsi, joka aloitti juuri esikoulun Tammelan saksankielisessä esikoulussa. Aikaisemmin hän oli Kissanmaan päiväkodin saksankielisessä päiväkotiryhmässä.
Ymmärrän kaupungin tiukan taloustilanteen, mutta toivoisin että tätä säästökohdetta arvioitaisiin erittäin tarkasti ja perustellusti. Tätä säästökohdetta ei mielestäni voi verrata tarvikehankintoihin tai kalusteiden vähentämiseen. Taloudellisesti parempina aikoina kalusteita ja tarvikkeita voidaan taas helposti ostaa lisää, mutta vuosikymmenien aikana rakennettua saksankielistä koulua ei välttämättä saada enää takaisin.
Mikäli saksankielinen koulupolku lopetetaan, täytyy meidän perheessä ja monessa muussakin perheessä, arvioida uudestaan onko Tammelan koulu tai Tampere ylipäätään paras paikka omille lapsille. Tammelan koulu ei ole meidän lähikoulumme ja tämä on valittu vain saksapolun takia.
Minulla on ollut hankaluuksia työllistyä Tampereelle, mutta sain onneksi työpaikan naapurikunnasta. Minulle saksankielinen koulu on ollut Tampereen merkittävin vetovoimatekijä ja suurin syy miksi yhä asun Tampereella ja miksi haluan perheeni tulevaisuuden rakentaa tänne. Saksankielisen koulun ansiosta ainakin meidän perheen verorahat ovat virranneet Tampereen kassaan.
Ennen päätöstämme selvitimme tarkkaan, millaisia saksankielisiä koulutusmahdollisuuksia Tampereella on. […] Vaikka viihdymme Tampereella, joutuisimme vakavasti harkitsemaan muuttoa takaisin Helsinkiin.– Leonie Bogl, PhD, Helsingin yliopiston dosentti, ja Antti Määttänen, johtaja, korvaukset, LähiTapiola Pirkanmaa
Lue koko kirje
Olemme suomalais-itävaltalainen perhe. Olemme asuneet yhdessä Helsingissä, Wienissä ja Zürichissä, ennen kuin muutimme kolme vuotta sitten Tampereelle. Lapsemme oli silloin puolitoistavuotias. Muuton syynä oli mieheni saama työtarjous vakuutusyhtiön johtotehtävään Tampereella.
Ennen päätöstämme selvitimme tarkkaan, millaisia saksankielisiä koulutusmahdollisuuksia Tampereella on. Saksankielinen päiväkoti, sitä seuraava saksankielinen koulupolku ja paikallinen saksankielinen yhteisö olivat meille tärkeitä syitä valita juuri Tampere.
Tämän pohjalta teimme pitkäaikaisia päätöksiä: ostimme asunnon, sitouduimme työelämään täällä ja rakensimme sosiaalisen verkostomme Tampereelle. Luotimme siihen, että saksankielinen koulupolku, jolla kaupunki myös houkuttelee kansainvälisiä perheitä, säilyisi tulevaisuudessa. Nyt kun sen jatkuminen on epävarmaa, myös luottamuksemme kaupunkiin horjuu.
Emme halua, että lapsemme oppii saksaa vain yhdeltä ihmiseltä. Kieli elää erilaisten ihmisten, ystävyyssuhteiden, koulun ja yhteisten kulttuuristen kokemusten kautta. Tällaisia ovat esimerkiksi Nikolaus-juhla ja Fasching. Ympäristössä, jossa kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus ei aina näy arjessa, tällaiset mahdollisuudet ovat erityisen tärkeitä. Ne vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja auttavat lasta kokemaan monikielisyyden luonnollisena ja arvokkaana osana elämää.
Jos saksankielinen koulupolku lopetetaan, yksi Tampereelle muuttoa koskeneen päätöksemme keskeisistä perusteista katoaa. Vaikka viihdymme Tampereella, joutuisimme vakavasti harkitsemaan muuttoa takaisin Helsinkiin. Olemme asuneet siellä aiemmin, ja siellä saksankielisen koulupolun jatkuminen olisi edelleen mahdollista.
Valitsimme Tampereen tietoisesti perheemme kotikaupungiksi ja olemme rakentaneet tänne elämämme. Nyt toivomme, että myös Tampere valitsee monimuotoisuuden, kansainväliset perheet ja saksankielisen koulupolun turvaamisen.
Juuri nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa Tampereen pitäisi pyrkiä pitämään työssäkäyvät kansainväliset perheet kaupungissa pitkällä aikavälillä. Jos luotettavat koulutusmahdollisuudet katoavat, meidän kaltaisemme perheet saattavat muuttaa pois. Silloin Tampere menettää kansainvälisten osaajien lisäksi myös ostovoimaa ja verotuloja.
Jos Tampereella ei olisi ollut saksaluokkaa, niin meidän perhe olisi muuttanut Helsinkiin, kun palattiin Saksasta takaisin Suomeen. Talousnäkökulmasta myös meidän vanhempien veroeurot olisivat Helsingissä Tampereen sijaan.– Olli Jokinen, tekoälykehittäjä kasvuyrityksissä
Lue koko kirje
Jos Tampereella ei olisi ollut saksaluokkaa, niin meidän perhe olisi muuttanut Helsinkiin, kun palattiin Saksasta takaisin Suomeen. Talousnäkökulmasta myös meidän vanhempien veroeurot olisivat Helsingissä Tampereen sijaan. Meidän ajattelu tässä asiassa ei ole uniikkia - muutkin maahan muuttavat tai maahan palaavat käyvät saman ajatuskelan läpi - elämä luodaan sinne missä sille on puitteet.
Puitteista puheenollen - kulttuuripuolella tuskin kukaan kiistää, miten hyvä juttu on ollut Tampereelle että esim. Nokia-areenalla järjestetään massiivisia tapahtumia Helsingin sijaan. Jos noita puitteita ei olisi, niin tapahtumat olisi ilman muuta Helsingissä. Hyvät puitteet tuo mukanaan positiivista kierrettä.
Omassa työelämässä suurin osa Suomeen rekryttävistä käy läpi nimenomaan miten perhe saadaan elämän rytmiin mukaan. Politiikassa toivotaan lisää niin kutsuttua työperäistä maahanmuuttoa. Tässä Tampere ampuisi itseään jalkaan jos saksalainen saa pohtia Tampere-Helsinki välillä asuinpaikkaansa.
Lapseni aloitti saksaryhmässä eskarin tänä syksynä, ilman saksan kielen osaamista. Nyt muutaman viikon jälkeen hän osaa laskea uudella kielellä kymmeneen, nimetä hedelmiä, eläimiä ja viikonpäiviä. […] Maailma aukeaa pienelle tamperelaiselle.Lue koko kirje
Lapseni aloitti saksaryhmässä eskarin tänä syksynä, ilman saksan kielen osaamista. Nyt muutaman viikon jälkeen hän osaa laskea uudella kielellä kymmeneen, nimetä hedelmiä, eläimiä ja viikonpäiviä. Hän on oppinut yksinkertaisia lauseita ja pieniä lauluja. Opetus on todella laadukasta ja innostavaa! Ilo on läsnä. Ovi aukesi uuden kielen maailmaan nopeasti. On tästäkin näkökulmasta harmillista, että kaupunki on aikeissa tehdä nämä säästötoimet. Olen iloinnut siitä, että jo kuusivuotiaalle on syntynyt silta uuteen kieleen ja kulttuuriin. Maailma aukeaa pienelle tamperelaiselle.
Opetus on siis myös arvokasta kansainvälisyyskasvatusta. Olemme eurooppalaisia, osa suurempaa kokonaisuutta. On suuri rikkaus, jos jo lapsena voi tämän näkökulman maailmaan syvällisesti ymmärtää.
Muutos Sveitsistä Suomeen oli muutenkin suuri, mutta saksan kielellä jatkunut opetus auttoi siinä, ettei koulumaailman muutos ollut lapsille liian suuri kerralla.– Perttu Lindgren
Lue koko kirje
Jääkiekkoammattilaisuuteni vei minut aikanaan perheeni kanssa Sveitsiin, jossa asuimme kymmenen vuoden ajan. Tänä aikana neljä lastamme kävivät koulunsa saksan kielellä, joten saksasta tuli heille luonteva osa jokapäiväistä elämää ja koulunkäyntiä.
Kun palasimme takaisin kotikaupunkiimme Tampereelle, oli meille erittäin tärkeää, että lapsemme saivat jatkaa koulunkäyntiä saksapainotteisesti. Lapsemme aloittivat Tampereella saksapainotteisessa koulussa eri vaiheissa: yksi esikoulussa, yksi 4. luokalla, yksi 6. luokalla ja yksi 8. luokalla. Nyt kaksi vanhinta ovat jo siirtyneet jatko-opintoihin lukioon.
Saksapainotteisen koulun merkitys oli meille paljon suurempi kuin pelkkä mahdollisuus jatkaa saksan kielen opiskelua. Se toi lapsille palatessamme tuttua ja turvallista jatkuvuutta. Muutos Sveitsistä Suomeen oli muutenkin suuri, mutta saksan kielellä jatkunut opetus auttoi siinä, ettei koulumaailman muutos ollut lapsille liian suuri kerralla. He saivat jatkaa tutulla kielellä, vaikka ympärillä oleva yhteiskunta ja kotikaupunki olivat vaihtuneet. Ystäviä he saivat myös ja saksan kielellä oli tässä osuutensa.
Koen myös, että saksapainotteinen koulutus vahvisti lastemme integroitumista Suomeen. Kun he pystyivät säilyttämään osan siitä tutusta maailmasta, jonka olivat Sveitsissä rakentaneet, oli heidän helpompi sopeutua uuteen arkeen Tampereella. Samalla he oppivat luonnollisesti toimimaan kahdessa kieli- ja kulttuuriympäristössä.
Näen saksapainotteisen opetuksen paljon enemmän kuin pelkkänä kielten opiskeluna. Se voi parhaimmillaan tarjota lapselle jatkuvuutta, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä vahvan kielitaidon, josta on hyötyä pitkälle tulevaisuuteen.
Olemme itse nähneet konkreettisesti, kuinka arvokas tällainen mahdollisuus on ollut meidän lapsillemme. Siksi olisi todella harmillista, jos vastaava mahdollisuus vietäisiin tulevilta Tampereen lapsilta.
Olisiko paikkamme Tampereella, Helsingissä vai kenties jossakin Saksassa? […] Yksi erittäin tärkeä pitovoimatekijä Tampereelle on nimenomaan saksankielinen päiväkoti ja koulupolku.– Mira Valkonen, osaamisen kehittämisen asiantuntija, ja Thomas Richter, program manager, R&D
Lue koko kirje
Arvon päättäjät,
ennen kuin saimme lapsia, pohdimme tarkkaan, mihin haluaisimme asettua. Olemme kaksi korkeakoulutettua, työssäkäyvää aikuista. Olisiko paikkamme Tampereella, Helsingissä vai kenties jossakin Saksassa? Puolisoni on kolmea kieltä sujuvasti puhuva saksalainen diplomi-insinööri, joten vaihtoehtoja perheemme asettumiselle on monia. Yksi erittäin tärkeä pitovoimatekijä Tampereelle on nimenomaan saksankielinen päiväkoti ja koulupolku.
Upea mahdollisuus jokaiselle lapselle oppia kahta kieltä ja kulttuuria! Harmillista on, että kyseistä koulupolkua on tiedotettu yllättävän vähän, joten kaikilla perheillä ei ole tiedossa, että koulupolulle voi hakea kuka tahansa, vaikka saksankielen taitoa ei olisi. Tämä asia hoituu helposti aktiivisemmalla tiedotuksella. Kansainvälistyvässä maailmassa kielitaito on avain monenlaiseen kasvuun ja kokemukseen: saksankielinen Eurooppa onkin Pirkanmaan vientiteollisuuden päämarkkina.
Toivomme, että jatkossa niin meidän kuin muidenkin lapset saavat oppia kahta kieltä ja kulttuuria koulussa ja tätä kautta tulevaisuudessa rakentaa uutta kasvua ja kokemuksia Saksan ja Suomen välille. Saksankielinen koulupolku on ollut Tampereella jo 30 vuotta mielettömän hieno pitovoimatekijä niin kansainvälisille perheille kuin muillekin.
Teidän päätöksestänne on kiinni, haluammeko pitää täällä jatkossakin kaltaisiamme perheitä ja mahdollistaa kielen oppimisen kautta kasvua ja kansainvälistymistä, joka kantaa monin tavoin tulevaisuuteen.
One of the reasons my contact at the company gave me […] was that my team members in Tampere, other than me, were unable to speak and understand German. […] If we would have gotten the project, this would have brought millions to the Pirkanmaa regions and created jobs.– Dr.tech. Philipp Müller
Lue koko kirje
To whom it may concern,
My wife and I have been living in Tampere for more than 15 years. During that time, we have both paid tremendous amounts of taxes and have been employed, except for me being unemployed for two weeks between two projects. When our son was born it was clear to us that we wanted to ensure he would get the best education possible. Besides being fluent in Finnish, which is the language he speaks with all his friends and daycare teachers, we also wanted him to learn German. This was motivated by multiple factors. First, we want him to be able to communicate well with us (we are not fluent in Finnish) and his grandparents. Second, more importantly we want him to be multilingual from an early age as this helps with his development and learning new languages at a later stage. And third, we want him to have the best possible chances for having a successful career and contribute to society’s well-being as an adult. Therefore, we planned to send our son to the bilingual study program at Tammela school. However, now we’ve learned that the city of Tampere intends to stop this well-established program and offer only German language-enriched teaching instead. Although we appreciate that the city wants to offer the language-enriched teaching, it is not comparable to the current bilingual study program. From my own studies (bachelor and master studies in Germany and Finland, doctoral studies in Finland with extended research visits to Sweden and Spain) I know that to become highly proficient in a language one shouldlearn parts of the regular curriculum through the foreign language, not just the language itself (as a subject).
I am not sure if the committee understands the importance of German in international business, especially when dealing with German-speaking customers. As a native German, I know that without German language skills you will have difficulties to stand out from the competition. For example, around 5-6 years ago I had a project with a large German company operating internationally. When it was time to move from the preliminary investigation stage to the development stage the company decided to opt for another contractor. One of the reasons my contact at the company gave me during a private discussion was that my team members in Tampere, other than me, were unable to speak and understand German. This came as no surprise for me, because although most highly educated Germans speak English at a decent level, almost all prefer communicating in their mother tongue because most study programs and educational material at universities in German-speaking countries is available in German, which is in stark contrast to Finland. If we would have gotten the project, this would have brought millions to the Pirkanmaa regions and created jobs. I consider it an excellent example, why we should invest more, not less, in the education of our children. German-speaking Europe is, according to my information, the main market for Finland’s export industry accounting for 13.04% of the export volume (10.46% to Germany, Switzerland 1.89%, Austria 0.69%, https://wits.worldbank.org/CountryProfile/en/Country/FIN/Year/LTST/TradeFlow/Export/Partner/all/). In a time where exports to the Russian market have vanished and exports to the US become increasingly complicated and uncertain, can we really afford to lose our edge inside our biggest export market?
The city justifies the cut with the small class sizes, but this is false and misleading. First, grades 5 and 6 have 28 pupils and grade 9 has 23, according to my information. Yes, there are fluctuations in the grade size over the years, but this unsurprising. Second, the reason for small class sizes should be looked at. When we wanted to transfer our son from his first daycare in a perhepäivähoito to the German group at the Kissanmaa daycare we were told that there were no free spaces, and we could only transfer him to another group at that daycare and hope that at some point a place in the German group would become available. This clearly limits the number of children that continue afterwards with the preschool at Tammela school focusing on German-language education. Apparently, we weren’t the only family facing this issue and nowadays there are two German language groups at the Kissanmaa daycare. In our discussion with the responsible teacher for the preschool class focusing on German at Tammela school, she pointed out that this move is already paying off as more parents indicated their willingness to sign up their children for the path focusing on bilingual education. We and two of our friends, whose children are not at Kissanmaa daycare, are considering sending our children next year to the German-focused preschool at Tampere, which would add another three pupils to that group. Thus, the class size will be far larger than this year, and with the two German-focused groups at Kissanmaa daycare it is safe to assume that class sizes will stay on a higher level in the years to come. Are we now sabotaging all these efforts to save costs in the short term but risking revenue in the long term?
Honestly, when I accepted the offer from Tampere University, a major factor was whether my daughter could continue studying German. […] The funding cut may save the city money in the short term, but in the long term, this could result in a loss of expats and taxes from high-income immigrants.– Dr. Xin Lai, Assistant professor, Tampere University
Lue koko kirje
Dear Mr. Ilmari Nurminen,
I am writing to share my story and explain why reducing the German language course is not a good option. I moved to Tampere three years ago. Before that, I lived in Germany for over 18 years. My daughter was born and raised in Germany until she turned eight. She speaks German as her first language because she attended kindergarten at six months old and then local school until second grade.
Honestly, when I accepted the offer from Tampere University, a major factor was whether my daughter could continue studying German. I know that for a young child, changing countries means a lot, especially when moving to a place where people speak a different language. Fortunately, I found a German class at Tammela School where my daughter can continue studying German. Before entering Tammela School, she took a one-year preparatory course to learn Finnish. She received the best student award at the preparatory school, demonstrating that she made a huge effort to integrate and learn Finnish. She also received a stipend for her German language at the end of semester. Thanks to the multilingual education at Tammela school, she can now speak four languages, including German, Finnish, Chinese, and English.
This is a short story about my family and the reason we are living here. But this is not only my story. At the university, there are many people like me (~20-30%), and their children speak different languages. Although the funding to be cut is only related to the German course, this will create the impression that the city deprioritizes the immigrants' languages. This may sound a bit unfair to you, because Finland and Tampere have offered children mother tongue courses, which, I must say, are much better than those in other countries. However, we know this is also an instrument to attract high-quality immigrants like those German-speaking families and make them easier to integrate into the country.
This change could also shake the foundation of German families living in Tampere. The funding cut may save the city money in the short term, but in the long term, this could result in a loss of expats and taxes from high-income immigrants. I believe both are important for the city and county.
Finally, I suggest you and your team reconsider this plan. Alternatively, we could work with the parent association to find another solution for balancing the city’s budget.
Thank you very much for your time and consideration.
Ainoa syy Tampereelle yhteisen kodin perustamiseen ja verorahojen maksamiseen, oli saksankielinen päiväkoti ja koulupolku.– Riikka Lähdetniemi, rakennusinsinööri YAMK, ja Lars Nies, MSc. Tech., EI&C Project Lead, Valmet
Lue koko kirje
Perheessämme puhutaan kolmea kieltä, toisen huoltajan työympäristössä toimitaan englannin ja saksan kielellä, ja lapsillamme on myös Saksan kaksoiskansalaisuus. Lapsemme ovat kulkeneet kaksikielisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen polkua tietoisten valintojen seurauksena. Ennen lasten syntymää selvitimme eri asumispaikkakuntia niin Suomessa kuin ulkomailla, perustuen siihen missä jälkikasvun näkökulmasta tilanne olisi otollisin koska vanhempien työllistyminen teknisellä alalla, jossa molemmat työskentelemme, ei ollut ongelma.
Perheemme on tehnyt päätöksen pysyä ja asua Tampereen kaupungin rajojen sisäpuolella, emmekä muuttaa toisaalle edullisimpien asuinkustannusten perässä, jotta lapsemme saavat opetusta molemmilla äidinkielillään kattavasti koko varhaiskasvatus- ja koulupolkunsa ajan. Ainoa syy Tampereelle yhteisen kodin perustamiseen ja verorahojen maksamiseen, oli saksankielinen päiväkoti ja koulupolku. Olemme myös tietoisesti tehneet päätöksen lasten kuljettamisesta päivittäin itse kotiosoitteesta riippumatta, niin päiväkotiin kuin kouluun, sen sijaan että he kulkisivat omatoimisesti lähikouluun ja arki tästä näkökulmasta olisi sujuvampaa. Haluamme, että lapsilla on mahdollisuus niin halutessaan, valita ammatillinen koulutus myös toisessa kotimaassaan, peruskoulun koulupolun jälkeen. Opetuksessa ei ole ainoastaan kyse yhden kielen opetuksesta vaan koko kulttuurin oppimisesta ja siihen kuulumisen vahvistamisesta. Pelkästään kotona opittu kieli ei ole sama kuin, että kieltä opiskellaan ja käytetään monipuolisesti ja pitkäjänteisesti koko lapsuuden ja nuoruuden ajan oppimisympäristössä.
Monikielisyys antaa kyseiselle lapselle valtavan rikkauden tulevaisuutta ajatellen, mutta myös mahdollistaa kansainvälisissä työyhteisöissä toimimisen niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Lapsuudesta lähtien opittu kieli ja kulttuuri auttaa ymmärtämään eri maiden olosuhteita ja näkökulmia, mikä taas on selkeä etu myös työnantajalle, kun työntekijä ei vain puhu kieltä, vaan ymmärtää ja hallitsee kyseiseen kieleen liittyvän kulttuurin ja sen ominaispiirteet.
Saksan kielen opetusympäristön eteen on tehty Tampereella jo vuosikymmeniä töitä, ja henkilökunta on luonut toimivan mallin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyössä, jossa luodaan lapsille turvallinen ja monikulttuurinen yhteisö niin varhaiskasvatuksessa sekä koulussa, kuin niiden ulkopuolellakin. Vahva yhteenkuuluvuuden tunne on osa saksan kielen opetusta ja sitä ympäröivää kulttuurillista kokonaisuutta, jossa huoltajat ja työntekijät verkostoituvat ja luovat yhdessä yhteistä ilmapiiriä sekä järjestävät Saksan kulttuuriin kuuluvia tapahtumia myös vapaa-ajalla. Opetushenkilökunta myös aktiivisesti itse hakee tukea opetusmateriaalien hankintaan yhdistyksiltä, kun verovarat ovat rajalliset ja tarve suuri. Myös Saksaa lapsille-yhdistyksen toimesta hankitaan lisämateriaalia opetuksen tueksi. Kielirikasteinen opetus ei millään muotoa pysty korvaamaan nykyistä kaksikielistä opetusta.
Kaupungin tulisi tuoda kaksikielistä opetusta laajemmin ja voimakkaammin esiin, sillä edelleen monet saavat tietää tästä mahdollisuudesta sattuman kautta tai toisilta huoltajilta. Nykyinen tiedotuksen taso ei edistä kaupungin omaa strategiaa, jossa se haluaa vahvistaa monikielistä ja kansainvälistä kaupunkia. Tulisi entisestään korostaa, että opetus on tarkoitettu kaikille halukkaille, ei vain Saksaa perhetaustan kautta omaavien käyttöön. Nykyinen tiedotus ei ole millään muotoa tästä näkökulmasta katsottuna riittävä.
Varhaiskasvatuksessa on tällä hetkellä kaksi saksan kielen ryhmää täynnä lapsia, joista iso osa on jatkamassa saksan kielen perusopetukseen. Aiempaan yhteen lapsiryhmään ei ole vuosien aikana päässeet ne kaikki, jotka olisivat halunneet, koska ryhmä on ollut täynnä. Myös saksaa äidinkielenään puhuvat ovat joutuneet jonottamaan aika ajoin ryhmään pääsyä. Nyt kahdessa ryhmässä on lukuisia kaksikielisiä perheitä, joiden jälkikasvu on jatkamassa saksan kielen perusopetukseen. Kielirikasteinen opetus ei millään muotoa pysty korvaamaan nykyistä kaksikielistä perusopetusta, saati esiopetusta, jossa saksan kielen opetus on parhaimmillaan jopa 80 % opetuksesta.
Kansainvälistyvässä ja globaalissa maailmassa kielten opettamisesta ja opetuksesta ei tulisi missään muodossa karsia, vaan enemmänkin lisätä. Kaikki panostus kielten oppimiseen maksaa itsensä pitkässä juoksussa aina takaisin - niin sosiaalisena pääomana kuin taloudellisena tuloksenakin.
Muutimme Tampereelle nimenomaan saksaluokan vuoksi. […] Valitsimme kuitenkin Tammelan saksankielisen koulupolun ja muuton Tampereelle, ja nyt maksamme veromme ja tuomme tulomme Tampereelle.– Solja Virkkunen ja Sergio Minder
Lue koko kirje
Muutimme keväällä 2025 Nokialta Tampereelle Tammelan saksankielisen koulupolun ja päiväkotiryhmän vuoksi. Perheessämme on kaksi työssäkäyvää aikuista, yksi koululainen ja yksi päiväkoti-ikäinen. Muutimme Tampereelle nimenomaan saksaluokan vuoksi. Minun ja puolisoni töiden kannalta meidän olisi ollut järkevämpi jäädä Nokialle. Puolisoni työpaikka sijaitsee Nokialla, ja minä voin tehdä työni lähes kokonaan etänä. Asumiskulut olivat Nokialla matalammat. Valitsimme kuitenkin Tammelan saksankielisen koulupolun ja muuton Tampereelle, ja nyt maksamme veromme ja tuomme tulomme Tampereelle.
Laajamittainen saksankielinen perusopetus ja varhaiskasvatus olivat perheelleni ratkaiseva tekijä muuttopäätöksessä Tampereelle […] Viihdymme koko perhe niin hyvin, että muutamasta vuodesta on tullut jo kymmenen.– Meri Mäkihannu, juristi, OTK
Lue koko kirje
Laajamittainen saksankielinen perusopetus ja varhaiskasvatus olivat perheelleni ratkaiseva tekijä muuttopäätöksessä Tampereelle, kun mietimme paluuta Suomeen ja asuinpaikkaa Helsingin ja Tampereen välillä.
Vaikka olin itse käynyt alakoulun Tampereella, ei minulla ollut varsinaisia siteitä Tampereelle. Isä ja veli asuivat Kangasalla, mutta omat ystävät ja verkostot olivat Helsingissä, jossa olin käynyt lukion, opiskellut ja työskennellyt. Saksankielinen koulu ratkaisi kuitenkin päätöksen Tampereelle ja lisäksi täällä saatoin järjestää arkemme sujuvaksi asumalla päiväkodin ja koulun vieressä.
Meillä oli tarkoitus olla 3-5 vuotta Suomessa ja palata ulkomaille. Oli tärkeää, että lapset olisivat voineet helposti jatkaa saksankielistä koulua muualla.
Ihastuimme kuitenkin Tampereeseen. Elämä täällä on mukavaa, turvallista ja sujuvaa. Omat työt järjestyivät, harrastukset, ystävät löytyivät. Viihdymme koko perhe niin hyvin, että muutamasta vuodesta on tullut jo kymmenen.
Silti pidän edelleen tärkeänä mahdollisuutena, että jos haluamme, voimme helposti myös muuttaa. Laajamittainen saksanopetus mahdollistaa lasten saavuttaa B2-kielitaso saksassa, joka vaaditaan lukio-opintoihin saksankielisissä maissa. Lasten koulutuksen jatkuvuus oli tärkeä meille, ja varmasti monille muillekin kansainvälisesti työskenteleville.
Se on ehdottomasti veto- ja pitovoimatekijä Tampereen kaupungille.
Kun koimme, että Tampere pystyi tarjoamaan arvojemme mukaisen elämän puitteet, päädyimme hakemaan töitä Tampereelta ja saimme. Työelämään pystyimme tuomaan mukanamme erityisosaamista, jota ulkomaanvuotemme ovat meille antaneet.– Maria Rantala
Lue koko kirje
Meille ei ollut itsestäänselvyys paluumuutto 10 v Saksassa asumisen jälkeen. Meille on tärkeää perheemme kannalta tehdä kestäviä, harkittuja ja pitkänkantaman päätöksiä. Kun paluumuutosta keskustelimme, tärkeimmiksi pointeiksi nousivat työllistyminen, lasten kielitaidon säilyttäminen ja hyvämaineinen sekä arvostettu koulu. Kontaktoimme tuttujamme, joiden lapset ovat/olivat käyneet Tammelan saksankielisiä koulua. Kun koimme, että Tampere pystyi tarjoamaan arvojemme mukaisen elämän puitteet, päädyimme hakemaan töitä Tampereelta ja saimme. Työelämään pystyimme tuomaan mukanamme erityisosaamista, jota ulkomaanvuotemme ovat meille antaneet. Työperäistä maahanmuuttoahan sitä kaivataan?
Lapsemme kaipaavat myös saksalaista yhteisöllisyyttä ja sitä kulttuuriperintöä, jota lasten synnyinmaa heille tarjosi. Tammelan saksankielisillä luokilla lapsemme kokevat paljon tuttuutta ja yhteenkuuluvuutta muiden lasten kanssa, koska kyse ei ole vaan kielestä vaan kulttuurista ja jopa persoonasta, joka saa erilaisia sävyjä kielen mukana.
Tammelan saksankielisen koulun henkilökunta on erittäin ammattitaitoista ja pätevää ja he osaavat hyvin tukea molempikielistä kasvatusta! Yhdysluokkien opetus ei varmasti ole maailman helpointa, mutta he onnistuvat hienosti yhdistämään kielen, kulttuurin ja toisen äidinkielen tuen, joka voi olla myös suomi. Kotimme ostossa keskiössä olivat hyvät liikenneyhteydet Tammelan kouluun.
Pyydän päättäjiä vielä pyörtämään päätöksen Tammelan saksankielisten luokkien lakkauttamisesta! Annetaan lapsillemme mahdollisuus jatkaa saksan kielen ja kulttuurin elämistä arjessaan. Annetaan Tampereen kansainvälistyä ja vahvistetaan lasten kielenkehitystä! Ei hukata sitä mahdollisuutta, että lapset voivat saada kaksi äidinkielentasoista kieltä!
Kielet avaavat ovia ja mahdollistavat verkostoitumisen uudelle tasolle. Valtionjohdossakin on nähty, miten monikielisyys avaa ovia. Kielitaito ei ole vain sanajonoja, vaan se on käden ojennus muiden ymmärtämiseen, uuden ja erilaisen näkökulman avaamiseen ja avarakatseisuuteen! Se on sitä, mitä nykymaailma kaipaa.
Esikoisen päästyä saksaluokalle meille oli itsestäänselvää, että asettaudumme pysyvästi Tampereelle. Nyt kun saksaluokkaa ollaan lakkauttamassa nykymuodossaan olemme välittömästi alkaneet miettimään paikkakunnan vaihtoa […]– Laura Vapola
Lue koko kirje
Olemme muuttaneet vuonna 2023 perheen kanssa Tampereelle pk-seudulta työllistyttyäni lähialueelle. Esikoisen päästyä saksaluokalle meille oli itsestäänselvää, että asettaudumme pysyvästi Tampereelle. Nyt kun saksaluokkaa ollaan lakkauttamassa nykymuodossaan olemme välittömästi alkaneet miettimään paikkakunnan vaihtoa Turkuun. Mies työllistyisi todennäköisesti teollisuuteen ja itse haluan jatkaa työskentelyä valtiolla. Tuntuu, että meillä ei ole enää mitään syytä jäädä Tampereelle. Tavallisia kouluja kun löytyy muualtakin.
The availability of German language-led education was the decisive factor in our choice to settle in Tampere. […] we made the significant commitment of purchasing a house specifically in the school’s neighborhood […]– Jari Paananen, Artist, Founder & Head of the Board of a local company, & Jacqueline Früh, Art Director & Partner in a local company
Lue koko kirje
Dear Members of the Education Board / City Decision-Makers,
As a multicultural Finnish-German family, we carefully considered where to establish our roots after our child was born eight years ago. For our family, ensuring our child develops native-level fluency in both languages and cultures is essential to providing him with the best possible future within Europe.
The availability of German language-led education was the decisive factor in our choice to settle in Tampere. Relying on the long-term stability of this program, we made the significant commitment of purchasing a house specifically in the school’s neighborhood to ensure our son could access this education.
Had we known this program would be discontinued so abruptly, it would have fundamentally altered our choices—forcing us to consider living in Helsinki or moving abroad.
As long-standing residents and taxpayers, we strongly believe that multilingual education is an investment in Tampere's future, attracting and retaining international talent. Terminating a well-established, 30-year program undermines the city's commitment to international families and long-term educational excellence.
This is our story but we are certainly not alone. Other families with similar situations will in the future most likely choose Helsinki over Tampere, if this great learning possibility is reduced from Tampere’s portfolio.
We urge you to reconsider this decision and preserve the German language stream for current and future students in Tampere.
Olemme ostaneet Tampereelta talon ja rakentaneet elämäämme pitkäjänteisesti tämän kaupungin varaan. […] Ilman tällaista koulupolkua olisimme saattaneet päätyä Helsinkiin tai jäädä Saksaan.Lue koko kirje
Perheemme muutti Kölnistä Tampereelle maaliskuussa 2020. Tampere oli meille luonteva valinta saksankielisen koulupolun vuoksi. Perheen äiti on Tampereelta kotoisin, joten kaupungilla oli meille muutenkin vahva merkitys. Haettuamme aktiivisesti Kissanmaan päiväkodin saksankieliseen päiväkotiryhmään odotimme puoli vuotta ennen kuin lapsi sai paikan. Tiesimme, että päiväkodista olisi mahdollista jatkaa laajamittaiseen saksan opetukseen.
Tampereesta tuli perheellemme pysyvä koti. Äiti aloitti työt TAMKissa ja isä jatkoi ensin etätöissä saksalaisen työnantajansa palveluksessa, kunnes sittemmmin on työskennellyt suomalaisissa kiertotalous-start-upeissa johtotehtävissä. Molempien vanhempien työt, lasten harrastukset, ystävät ja tutut sekä aktiivinen kaupunkiosatoiminta ovat juurruttaneet meidä tänne. Olemme ostaneet Tampereelta talon ja rakentaneet elämäämme pitkäjänteisesti tämän kaupungin varaan. 10- ja 12-vuotiaat lapsemme ovat nyt 4S- ja 6S-luokalla. Saksankielinen luokka oli yksi tärkeimmistä syistä valita lapsille juuri Tampere ja Tammelan koulu. Ilman tällaista koulupolkua olisimme saattaneet päätyä Helsinkiin tai jäädä Saksaan.
Saksan kieli ja kulttuuri ovat lapsille tärkeä osa identiteettiä. Laajamittainen opetus antaa heille paljon enemmän kuin kielen perustaidot: se rakentaa syvempää ymmärrystä kielestä, kulttuurista ja eurooppalaisuudesta. Saksankielinen luokka on muodostanut ympärilleen monikulttuurisen ja monikielisen yhteisön, jossa perheet ja lapset ovat tulleet vuosien aikana tutuiksi. Lapsemme pystyvät esimerkiksi olemaan tukena uusille luokkakavereille, jotka puhuvat pääasiassa saksaa ja vasta opettelevat suomea.
Olemme ymmärtäneet, että kerran aloitettu koulutuspolku jatkuu perusopetuksen loppuun asti. Siksi nyt ehdotettu muutos on perheille enemmän kuin opetuksen järjestämistä koskeva käytännön muutos. On vaikea hyväksyä, että olemme tehneet perheemme elämää koskevia pitkäaikaisia ratkaisuja luottaen Tampereen kaupunkiin ja nyt kaupunki muuttaa koulutuspolkua kesken kaiken. Olemme muutoksesta pettyneitä ja vihaisia.
Toivomme uudelleenharkintaa siten, että nykyiset saksan kielen luokkien oppilaat saavat jatkaa laajamittaisessa saksan opetuksessa perusopetuksen loppuun asti. Uusien oppilaiden osalta tilannetta voidaan arvioida erikseen. Pyydämme apulaispormestaria ja lautakuntaa arvioimaan uudelleen, millaisen viestin Tampere antaa kansainvälisille perheille, jotka harkitsevat kaupunkiin muuttamista ja tänne juurtumista. Meidän perheemme on konkreettinen esimerkki siitä, että tällainen koulutuspolku voi olla ratkaiseva syy valita Tampere kodiksi.
One of my sons is currently on an exchange semester in Vienna - that would have been impossible without the German branch in Tampere.Lue koko kirje
I am currently living in Vienna, but I have three kids in the schools in Tammela and Sammon koulu. My kids have double nationality (Finnish/Austrian) and have, since 2015, been profiting from the German education offered by the city of Tampere, starting with the early childhood education. All along these years, the language education provided by Tampere has been an outstanding feature of an internationally oriented metropolitan region (especially outside the capital region), which has served for me as an example for the public education system, looking outside the box and into the future. Education is undoubtedly a key factor for the society of tomorrow and it would be grossly negligent to give a price tag to that, or worse to reduce the teaching. Also, there shouldn't be an unhealthy competition between language studies and STEM studies - it's both that you need. Tampere has an international ambition- Germany, Austria and Switzerland provide multiple opportunities to match this ambition - in business, academia, culture, etc. One of my sons is currently on an exchange semester in Vienna - that would have been impossible without the German branch in Tampere. Cutting those lessons would definitely make such enriching exchanges impossible or at least worthless in terms of academic ambition.
I am very much looking forward to continuing to promote Tampere as a best practice example for multilingual education.
With best regards from Vienna
Pelastukseni on ollut Saksan kielen taito, joka on konetekniikan alalla erittäin ratkaisevaa.– Friederike Weber, diplomi-insinööri
Lue koko kirje
Hyvät päättäjät,
haluaisin painottaa teille, kuinka tärkeä on tukea monikielisyyttä ja kansainvälisyyttä. Perheemme on puoliksi saksalainen, joten tietenkin haluaisin opettaa omaa kieltäni ja kulttuuriani myös lapselleni. Koska Tampere on Suomen mittakaavassa iso kaupunki, olin toivonut, että löytyisi muutakin mahdollisuutta saada jatkotason Saksan opetusta/oman äidinkielen opetusta kuin yksityisopetus. Tuntuu, että kaupungin säästöt (koulun aamukerhon pois jättäminen, lomakerhojen vähentäminen ja hintojen nosto, nyt myös kieliopetuksen vähentäminen), tekevät äitien työssäkäymisestä yhä vaikeampaa. Kyllä, joillakin ihmisillä on auttavia sukulaisia, mutta ei välttämättä kaikilla. Laajat lasten hoito- ja ajanviettomahdollisuudet on alunperinkin tarjottu sen vuoksi, jotta äiditkin voisivat osallistua työelämään. Näen, että kohta minun pitää itse toimia lapseni lomahoitajana ja Saksan kielen opettajana.
Saksa tarvitaan myös työllistymiseen kansainvälisessä liikemaailmassa tai tutkimuselämässä. Olen itse koulutukseltani diplomi-insinööri. Tekniikan ala on hyvin suhdanneriippuvainen ja välillä minun on ollut vaikea työllistyä, mihin on voinut osaltaan vaikuttaa myös se, että olen ulkomaalainen. Pelastukseni on ollut Saksan kielen taito, joka on konetekniikan alalla erittäin ratkaisevaa. Jo opiskeluaikana ja tutkijana valtaosa kirjallisuudesta on saksaksi tai englanniksi. Vain pieni murto-osa kirjallisuudesta on käännetty suomeksi ja kirjat ovat suomeksi paljon kalliimpia. Työttömyyden jälkeen työllistyin moneksi vuodeksi työhön, jossa hyödynsin patenttikirjallisuutta ja asioin viikoittain Euroopan patenttiviraston kanssa. Työssä saksan kielen taidosta oli valtava etu, sillä saksa ja ranska ovat englannin ohella monen EU viraston ja toimielimen virallinen kieli. Edelleenkin Saksa on Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita tekniikan alalla. Tekoälyn ja tekoälykäännösten olemassaolo ei poista kielitaidon tärkeyttä ihmisten välisessä kanssakäymisessä ja liike-elämässä. Minusta Suomelle pienenä maana ja pienenä kieliryhmänä olisi tulevaisuuden kannalta tärkeä painottaa kansalaisten kielitaitoa. Saksan kielen hyvä osaaminen myös helpottaa muiden kielten kuten pohjoismaisten kielten, flaamin ymmärtämistä ja oppimista. Ymmärrän itse esimerkiksi alkeistason ruotsin tekstejä ja ruotsinkielisiä pakkaustekstejä, vaikka en ole lainkaan opiskellut ruotsia.
Toivon, että 90 000 euron säästösummalle löytyy vähemmän tärkeä kohde kuin kansalaisten kielitaito.
”Ai onko Tampereella Saksa-luokka?!” Tämä on ollut yleisin kommentti, kun olen kertonut, että lapsemme aloitti saksa-eskarin. […] Puhelun aikana siis vahvistui, että saksankielinen koulupolku todella oli avoin myös meidän lapsellemme!– Selina Warjus, espanjan ja englannin opettaja, Kalevan lukio, ja Mark Bukarev, FM, yrittäjä
Lue koko kirje
Ainutlaatuinen, mutta alimainostettu mahdollisuus - “Ai onko Tampereella Saksa-luokka?!”
Tämä on ollut yleisin kommentti, kun olen kertonut, että lapsemme aloitti saksa-eskarin. Myös meidän suomenkielinen perheemme löysi saksankielisen luokan puolivahingossa. Tammikuussa oli päätettävä otammeko Tammelasta saadun eskari-paikan vastaan poiketen alueemme muista perheistä, jotka hakivat siirtoa Juhannuskylään - monia mietityttivät Tammelan koulun remontin vaikutukset lasten koulunkäyntiin ja pohdimme myöskin, miten liikunnallinen lapsemme jaksaisi koulupäivänsä, kun koulun piha-alueesta vain pieni osa olisi käytössä pitkän aikaa.
Puntaroimme toisaalta myös Tammelan koulun hyviä puolia ja havahduimme Saksa-luokan olemassaoloon - luin mitä tietoa oli saatavilla Tampereen kaupungin sivuilta, otin yhteyttä tuttuihin, joilla voisi olla tietoa Saksa-luokasta ja joiden muistin maininneen, että oma tai tuttu lapsi on tai on ollut saksa-luokalla. Soitin myös eskarin opettajalle ja halusin ennen kaikkea varmistuksen siitä, voiko lapsemme, jolla ei ollut entuudestaan saksan kielen taitoa kuitenkin päästä saksa-luokalle. Vastaus oli, että ehdottomasti kyllä. Samalla huolemme ns. kielikokeesta hälvenivät, kun minulle kerrottiin kokeen funktiosta ja arvioinnista - kokeessa mitataan soveltuvuutta. Puhelun aikana siis vahvistui, että saksankielinen koulupolku todella oli avoin myös meidän lapsellemme! Olimme innoissamme ja kiitollisia tästä ainutlaatuisesta mahdollisuudesta, jota Tampereen kaupunki (viisaudessaan) tarjoaa. Samaan aikaan mietin, kuinka monta keskustelua eri ihmisten kanssa minun piti käydä ennen kuin tieto upposi ja toisaalta kuinka sama tieto ei edes tavoita valtaosaa perheistä.
Tulevaisuuden maailmankansalaisia ja monikielisiä vuorovaikutusitaitureita kasvattamassa - kaikille avoimia yhteisöjä rakentamassa
Miten rakennetaan yhteisö, johon kaikki otetaan mukaan kieli- ja kulttuuritaustasta riippumatta? Oman kokemukseni mukaan yhteisöllisyys ja tunne kuulumisesta syntyy arkisissa kohtaamisissa ihmisten välillä, oli konteksti mikä tahansa.
Olen toiminut yli 15 vuotta espanjan ja englannin opettajana lukiossa ja koordinoinut kansainvälistä toimintaa koulussamme painopisteenä erityisesti kotikansainvälisyys. Oma kansainvälinen polkuni alkoi 4-vuotiaana, kun suomenkielinen perheeni muutti Tampereelta Yhdysvaltoihin ja sulauduin paikalliseen kulttuuriin. Ympäristö ei suinkaan ollut homogeeninen vaan koostui todella monista eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevista ihmisestä eri puolilta maailmaa. Myöhemmin elämässä olen ymmärtänyt, että tämä varhainen myönteinen kokemus on juurruttanut minuun vahvan ajatuksen siitä, että me ihmiset olemme pohjimmiltamme samanlaisia ja että ihmisten erilaisuus ja sen kirjo on jotakin mielenkiintoista, jota haluan ymmärtää paremmin.
Lapsesta asti olen halunnut oppia vieraita kieliä, lähteä ulkomaille ja aktiivisesti tutustua myös muualta Suomeen tulleita - olen tutustunut vuosien varrella lukemattomiin Suomeen muuttaneisiin ulkomaalaisiin ja voin näiden kohtaamisten myötä todeta, että monet heistä kohtaavat aivan liian vähän avointa, myönteistä ja osallistavaa suhtautumista - suomalaisiin piireihin ei todellakaan ole helppo päästä ja tämä vaikuttaa suoraan ihmisten haluun jäädä Tampereella ja ylipäänsä Suomeen - varsinkin korkeakoulutetuilla ihmisillä on monia vaihtoehtoja ja he äänestävät jaloillaan ja verorahoillaan. Lisäksi monet kohtaavat ennakkoluuloja ja pahimmillaan suoranaista rasismia.
Miten saksa-luokka ja kaksikielinen koulupolku yleisemmin liittyvät ulkomailta Suomeen muuttavien ihmisten elämään ja koko yhteiskuntaan? Monikielinen ja -kulttuurinen kouluympäristö opettaa avointa ja uteliasta tapaa suhtautua erilaisuuteen ja tarkastella myöskin omaa kulttuuriaan terveellä tavalla kriittisestä näkökulmasta. Monikielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä erilaisuus on normi ja lapsi oppivat ajattelemaan ja peilaamaan kokemuksiaan eri näkökulmista. Eri kielet ovat laajemminkin läsnä kaksikielisessä opetuksessa, koska suomi-saksa/englanti/ranska-konteksti on koko ajan läsnä eli lapset pohtivat miten eri kielillä asioita ilmaistaan eri kielissä joka päivä sen lisäksi, että käytännössä kehittävät kieli- ja vuorovaikutustaitoaan erilaisen taustan omaavien lasten kanssa.
Oma lapsemme on saksa-eskarin aloittamisen jälkeen oppinut tietenkin saksaa (korjaa jo äitinsä ääntämistäkin!), mutta sen lisäksi hän on opettanut muille ryhmäläisilleen spontaanisti venäjää - joka ei ole kotikielemme, mutta jota hän isovanhempiensa kautta käyttää - ja muut ovat innokkaasti opetelleet! Lisäksi hän on ollut todella utelias tietämään, miten (hänen tuntemillaan) eri kielillä ilmaistaan asioita. Nämä ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten lapset suhtautuvat avoimesti ja ennakkoluulottomasti erilaisuuteen, jos ympäristö antaa tälle mallin.
Kaksikieliseltä koulupolulta ei kasva siis ainoastaan kyseisen kielen ja kulttuurialueiden taitureita vaan maailman kansalaisia, joille on ymmärrystä, taitoa ja halua rakentaa yhteisöjä, joissa erilaisuus nähdään aidosti rikkautena ja johon jokaisen halutaan kuuluvan - näitä ihmisiä tarvitaan enemmän Tampereelle, Suomeen ja koko maailmaan.
Tampereen valttikortti ja ylpeyden aihe - mahdollisuus kaikille
Saksankielinen varhaiskasvatus ja koulupolku tulee nostaa arvoiseensa asemaan ja kansainvälisen Tampereen ylpeyden aiheeksi ja nähdä se, kilpailuetuna mm. suhteessa Helsinkiin ja pääkaupunkiseutuun, kun saksankieliset ja saksankielisistä maista palaavat perheet valitsevat asuinpaikkaa.
Ainutlaatuista mahdollisuutta tulee myöskin mainostaa ei-saksankielisille perheille, jotka eivät välttämättä edes tiedä vaihtoehdon olemassaolosta saatika siitä, että se on tavallisille suomen- tai muunkielisille perheille avoin.
[…] muutimme perheenä […] Tampereelle, tärkeimpänä vetovoimatekijänä laajamittainen saksankielinen varhaiskasvatus ja perusopetus. […] Jos laajamittaisen saksankielisen koulupolun mahdollisuus lipuu nyt pois lapsiltamme, harkitsemme muuttaa muualle ennen lasten koulutaipaleen alkua.– Valma Fuchs, lääketieteen tohtori, geriatriaan erikoistuva lääkäri
Lue koko kirje
Perheeseemme kuuluu Kissanmaan päiväkodin Löwen-ryhmää käyvät 2- ja 4-vuotiaat lapset sekä me lääkärivanhemmat, joista toinen on kaksikielinen ja puhuu lapsille saksaa. 2 vuotta sitten muutimme perheenä Vaasasta Tampereelle, tärkeimpänä vetovoimatekijänä laajamittainen saksankielinen varhaiskasvatus ja perusopetus. Päiväkoti on vahvistanut lasten saksan kieltä, mutta olemme odottaneet innolla sitä, miten esikoulussa ja koulussa saksankielen osuus olisi vielä suurempi ja ero äidinkielten välillä tasoittuisi.
Omassa kotikaupungissani ei ollut saksankielistä perusopetusta, ja toisen äidinkielen opetus koulupäivien ulkopuolella oli laadultaan vaihtelevaa. Olisin toivonut kaksikielisyydelleni vahvemman ympäristön tuen. Jos laajamittaisen saksankielisen koulupolun mahdollisuus lipuu nyt pois lapsiltamme, harkitsemme muuttaa muualle ennen lasten koulutaipaleen alkua. Aloillamme työllisyys on kautta maan hyvä ja paikkakuntavalintaan vaikuttaa ensisjaisesti lasten etu.
Tammelan koulun laajamittaisen remontin kuluista merkittävä osa koostuu taidehankinnoista. Vaikka kyseessä onkin taidepainotteinen oppilaitos, olisiko varojen kohdennusta vielä syytä harkita säästöpaineiden vuoksi? Taidehankintojen peruminen tuskin aiheuttaisi vastaavaa veronmaksajien muuttotappioriskiä kuin saksankielisen opetuksen supistaminen ainoastaan kielirikasteiseksi.
Törmäsin hiljattain keskustassa asuvaan sveitsiläiseen perheeseen, jonka lapset kävivät englanninkielistä koulua, koska vanhemmat eivät olleet kuullutkaan saksankielisistä luokista. Saksankielisen opetuksen markkinointiin panostaminen olisi keino kasvattaa ryhmäkokoja ja siten opetuksen kustannustehokkuutta.
Kysymykseen ”Miksi tulitte Tampereelle?” vastaukseni on aina että koska täällä on saksapainotteinen koulu. Muuten asuisimme Helsingissä tai edelleen Sveitsissä.– Maarit Rämö
Lue koko kirje
Kysymykseen ”Miksi tulitte Tampereelle?” vastaukseni on aina että koska täällä on saksapainotteinen koulu. Muuten asuisimme Helsingissä tai edelleen Sveitsissä. Kahden Tammelan koulussa vietetyn viikon jälkeen ja pojat sanoivat että täällä haluavat käydä koulunsa.
Meidän perheellä ei ole erityistä saksataustaa […] Kielitaito on isossa roolissa silloin kun rakennetaan liiketoimintaa ja jos Saksa on natiivitasolla keskusteluissa ollaan täysin eri tilanteessa verrattuna englanniksi käytäviin keskusteluihin.– Mirja Kanerva, diplomi-insinööri, ja Janne Kanerva, diplomi-insinööri, yrittäjä sekä aiemmin Silverbucket Oy:n toimitusjohtaja
Lue koko kirje
Meidän perheellä ei ole erityistä saksataustaa, mutta molemmat lapsemme ovat saksankielisellä koulupolulla, toinen luokalla 5S ja toinen eskarissa. Olemme molemmat diplomi-insinöörejä ja työuriemme aikana olemme molemmat olleet tilanteissa, joissa suomalainen yritys on rakentanut myyntiä Saksaan - toinen meistä omassa yrityksessä yrittäjänä ja toinen suomalaisen yrityksen palkkalistoilla. Kielitaito on isossa roolissa silloin kun rakennetaan liiketoimintaa ja jos Saksa on natiivitasolla keskusteluissa ollaan täysin eri tilanteessa verrattuna englanniksi käytäviin keskusteluihin. Tämän vuoksi olemme halunneet mahdollistaa lapsillemme erinomaisen saksankielen kielitaidon ja olemme harmissamme jos saksapainotus lakkaa - tällaisilla päätöksillä ei helpoteta tulevaisuuden kansainvälistä kauppaa.
Asuimme aiemmin Helsingissä, mutta muutimme Tampereelle yhtenä merkittävänä syynä juuri Tammelan koulun saksapolku ja sen hyvä maine.– Rosa Auffermann, kasvatustieteen maisteri, kumppanuuksien johtaja
Lue koko kirje
Saksalainen isäni oli perustamassa saksankielistä luokkaa Tammelan kouluun 30 vuotta sitten. Kävin itse tämän saksalaisen koulupolun, aloittaen Tampereen ensimmäisellä saksankielisellä luokalla. Samoin veljeni kävi tämän saksapolun ja nyt myös kaksi omaa lastani (toivottavasti kolmaskin vielä pääsee samaan).
Varsinkin nyt 2. luokalla oleva tyttäreni on saanut jo tässä vaiheessa huiman kielitaidon nimenomaan koulun kautta. Saksapolku tarjoaa lapsille vahvan kielitaidon lisäksi ymmärrystä Saksan kulttuurista ja kansainvälisestä yhteistyöstä.
Itse teen nykyään töitä saksalaisten yhteistyökumppanien kanssa ja näen konkreettisesti, miten arvokasta saksan kielen osaaminen on työelämässä. Tampereen yritykset tarvitsevat tulevaisuudessa yhä enemmän kansainvälistä osaamista, ja kielitaitoiset nuoret ovat tärkeä osa tätä osaamispohjaa.
Saksapolku onkin mielestäni paljon enemmän kuin opetuksen kustannus. Se on pitkäaikainen investointi Tampereen elinvoimaan: kielitaitoiset lapset voivat myöhemmin työskennellä kaupungin yrityksissä, tehdä kansainvälistä yhteistyötä, perustaa yrityksiä ja maksaa veroja Tampereelle. Samalla laadukas ja erityinen koulupolku lisää kaupungin vetovoimaa koulutettujen perheiden silmissä.
Asuimme aiemmin Helsingissä, mutta muutimme Tampereelle yhtenä merkittävänä syynä juuri Tammelan koulun saksapolku ja sen hyvä maine. Olemme korkeasti koulutettu perhe, joka haluaa asua Tampereella, tehdä täällä töitä, maksaa veronsa tänne ja kasvattaa lapsemme samaan.
Siksi toivon, että saksapolku säilytetään Tampereella. Lyhyen aikavälin säästöä tärkeämpää olisi nähdä se investointina tulevaisuuden osaajiin, veronmaksajiin ja Tampereen kansainväliseen elinvoimaan.
Saksaa Tampereelle.